Rakas päiväkirja!

Olen onnistunut keventymään aatonaatosta 1,4 kiloa 74,1 kilosta 72,7 kiloon! Voiko tämä olla tottakaan?? Olen niin onnellinen ja aion todellakin jatkaa aloittamallani tiellä, runsaasti liikuntaa ja mieliteon iskiessä syön ensin oikeata ruokaa tai hedelmiä ja katson sitten tekeekö vielä mieli jotain muuta. Ei saatu onneksi joulusuklaaksi kuin pieni rasia After Eight-suklaata, alkaa rakkaat sukulaiseni vihdoinkin uskomaan kun sanon että ei suklaata joululahjaksi, kiitos. Muita lahjoja oli valkoiset Teema-mukit, Marklundin uusin kirja, fleece-kerrasto, siskon kutomat villasukat, Marimekon lakanasetti, rahalahjoitus isovanhemmilta ja valkoinen Koko-sarjan maitokannu (tai kaadin, mikä lie oikealta nimeltään).

Tänään ollaankin menossa Puolison sukulaisiin vierailemaan, kiva nähdä pitkästä aikaa. Eilen joulupäivänä maattiin melkein koko päivä sohvalla ja katsottiin Pako-sarjan ekaa kautta. Vanhempani olivat ostaneet 1. ja 2. tuotantokauden Puolisolle lahjaksi. Välillä kävin vain reippailemassa raittiissa ilmassa koirien kanssa ja sitten taas takaisin vaaka-asentoon. Siihen kiteytyy mielestäni joulupäivän pointti, yöpaidassa makaamista koko päivä joko hyvän kirjan tai DVD:n parissa. :)

Huomenna mennäänkin Puolison kanssa hieman joulualeihin tuhlaamaan! Uskomatonta kyllä mutta miehestä olen saanut kaikkien aikojen parhaan shoppailukaverin, kukaan ystävättäristänikään ei jaksa shoppailla yhtä pitkään ja hartaasti kuin mies.

Hyvää Joulua päiväkirja!

Aamulla laitoin riisipuuron uuniin ja sen jälkeen vein koirat pitkälle lenkille. Isolla oli kulkuskauluri kaulassa ja Pienellä punainen nuttu päällä. Kyllä vastaantulijoita hymyilytti, vai ihankohan ne suorastaan nauroi meille.. Lenkin jälkeen paketoin loput lahjat. Uunipuuro oli valmis mutta syöminen vähän lykkääntyi kun Anoppi kaarsi yllättäen kylään. Ei keretty kyllä montaa sanaa vaihtamaan kun hänen piti jo jatkaa matkaa, mutta Tapanina nähdään sitten paremmalla ajalla.

Puuro oli hyvää, kuinkas muutenkaan kun tein sen oikein punaiseen maitoon ja annoin muhia uunissa pari tuntia. Kuunneltiin Puolison kanssa joulurauhan julistus ja sen jälkeen siivoilin vielä vähän. Nyt pitäisi kammata naama juhlakuntoon ja sitten minun porukoille jouluaaton viettoon. Joulupukkikin on kuulemma tulossa tuomaan lahjuksia pikkuväen iloksi.

Rakas päiväkirja!

Olimme sopinut Puolison kanssa että emme osta toisillemme lahjoja vaan säästämme nekin rahat kevään matkaa varten. Mies tuli hakemaan minua töistä ja hihkui innosta koska oli ostanut minulle sopimuksestamme huolimatta joululahjan. Mies oli ihan intona koska oli sattumalta nähnyt tämän lahjan ja oli heti ajatellut että se sopisi minulle.

Ja arvaapa mitä paketista paljastui... VIIVAKOODINLUKIJA!

Sovimme pari viikkoa sitten että taloutemme kirjanpidolliset tehtävät siirtyvät jatkossa täysin minun hoidettavakseni koska Puoliso on niin onneton raha-asioissaan joten nähtyään tämän tuikitärkeän laitteen kaupassa oli hän heti ajatellut minua. Ja mitenpäs olenkaan koskaan tullut toimeen ilman omaa näppärää viivakoodinlukijaa. Hmm..

Kuva lainattu

Rakas päiväkirja, tänään alkaa kauan odotettu joululoma!

Reilu viikko hyvää ruokaa ja juomaa, perheenjäsenten seuraa, jännittäviä kirjoja, suklaata ja vain rentoa olemista ja elämistä. Kulunut kesä ja syksy on ollut todella rankkaa aikaa ja kirjaimellisesti viimeisillä voimillani olen tänne asti raahautunut. Toivottavasti pääsisin tästä surusta ja tuskasta ja osaisin taas nauttia elämästäni, Puolisostani ja koiristani.

Syksyn aikana paino on noussut 7 kiloa (järkyttävä määrä kun sen näin ruudulta näkee, peilistä sitä ei vielä uskalla niin tarkasti katsoa) ja vaikka se on murheista pienin niin harmittaa se silti. En ole koskaan ollut mikään tunnesyöjä mutta toisaalta, en ole myöskään koskaan ennen joutunut kohtaamaan näin suurta ja murskaavaa surua. Suklaa on ollut luottoystäväni nyt kun en aina jaksa olla niin sosiaalinen. Mutta on tullut aika lopettaa se paheellinen salasuhde ja ponnistaa takaisin kohti terveellisempää elämää.

Tässä nyt jotain alkua tälle uudelle tuttavuudelle. Nähdään taas!